Arkkitehtuuria
Keskustori
Keskustori on ollut alusta lähtien Tampereen sydän ja kiistaton keskuspaikka.
Tampereen Teatterin portailta katsottuna torin vasemmalla puolella ovat kaupungin kiihkeinä rakennusvuosina 1800- ja 1900-lukujen vaihteen molemmin puolin nousseet asuin- ja liiketalot: kosken puolella kulmassa Sumeliuksen talo 1901, kaakkoiskulmassa Selinin talo, joka oli vuonna 1886 kaupungin ensimmäinen kolmikerroksinen asuintalo, etelälaitaa hallitseva Palanderin talo 1901 ja Hämeenkadun kulmassa Commercen talo 1899.
Keskustori oli 1930-luvulle asti sekä käytännössä että nimeltään Kauppatori. Asemakaavaan sen piirteli kutakuinkin nykyisiin mittoihinsa jo Daniel Hall, jolle kaupungin perustaja Kustaa III antoi vuonna 1775 tehtäväksi kaavoittaa Tammerkosken länsirantaa tulevaa kaupunkia varten. Stortorget, tietenkin, 200 asukkaalle! Olisiko tamperelaisten tietty suureellisuus suorastaan perinnöllistä?
Tampereen keskustan vanhin rakennus on Carlo Bassin piirtämä Vanha kirkko vuodelta 1824. Tapulin piirsi muutamaa vuotta myöhemmin C.L. Engel. Tapulin yksiviisarinen Könnin kello vuodelta 1835 oli aikanaan kaupungin ensimmäinen julkinen kello.
Keskustorin länsilaidalle valmistui vuonna 1890 nykyisin kaupungin edustustilana toimiva Raatihuone. Sen parvekkeelta luettiin Suurlakon aikana 1905 Punainen julistus Venäjän sortovaltaa vastaan. Raatihuoneen kellarissa Kauppakadun puolella on Tampere-seuran myymälä, jossa on hyvä valikoima vanhoja postikortteja ja Tampere-kirjallisuutta.
Keskustorin suihkulähteen lahjoitti Finlaysonin tehtaanpatruuna Wilhelm von Nottbeck vuonna 1882 kaupungin naisväelle "huushollitarpeisiin". Suihkulähde oli kaupungin ensimmäisen vesijohdon päätepiste ja vedenottopaikka, josta sai noutaa talousvettä ilmaiseksi.
Keskustorin läheisyydessä sijaitsee arkkitehti Hjalmar Åbergin suunnittelema, vuonna 1901 avattu Tampereen kauppahalli, joka on Pohjoismaiden suurin, ja monen mielestä myös kaunein.
Pietilät Tampereella
Akateemikko Reima Pietilä oli Suomen nykyarkkitehtuurin merkittävimpiä mestareita. Hänen työnsä ovat suomalaisen rakennustaiteen omaleimaisimpia ja rohkeammin tavanomaisista normeista poikkeavia. Useimmat töistään Reima Pietilä teki yhdessä vaimonsa Raili Pietilän kanssa. Pietilöitä pidetään usein kansainvälisesti toiseksi tunnetuimpina suomalaisina arkkitehteinä Alvar Aallon jälkeen. Reima Pietilä sai vuonna 1987 elämäntyöstään UIA-kultamitalin (International Union of Architects).
Tyyliltään Pietilöitä pidetään viime vuosikymmenten merkityksellisimpiin kuuluvina orgaanisen arkkitehtuurin edustajina.
Tampereella on seitsemän Pietilöiden suunnittelemaa rakennusta, joista kaksi sijaitsee kantakaupungissa ja viisi Hervannassa. Hervannan keskusakseli on Pietilöiden Suomen kohteista selvästi laajin.
Pietilöiden arkkitehtuurin ensimmäiset vaikutukset Tampereella lähtevät Kalevan kirkon arkkitehtuurikilpailusta vuonna 1959. Tampereen Liisankalliolle kohosi uudenlainen, keskustelua herättänyt kirkkorakennus vuonna 1966.
Seuraavaksi Pietilät saivat vuonna 1974 kaupungilta tehtäväksi suunnitella laaja julkisten rakennusten keskusakseli tuolloin noin kahden vuoden ikäiseen tytärkaupunkiin Hervantaan.
Ensimmäinen vaihe käsitti liikekeskuksen ja vapaa-aika- ja seurakuntakeskuksen, jotka valmistuivat vuonna 1979. Toinen vuosina 1985-1989 toteutettu vaihe piti sisällään kirjasto-paloasema-nuorisokeskusrakennuksen, terveyskeskusrakennuksen ja elokuvateatterin.
Pietilät kehittivät arkkitehtuuria monella tasolla. Reima Pietilä esitteli laajasti ns. tilaura-ajatustaan, jonka komea käytännön toteutus Hervannan keskusakseli on. Siinä on vaikea erottaa toisistaan erillisiä rakennuksia, koska rakennukset ja niiden väliset tilat muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, Reima Pietilän sanoin "positiivisen ja negatiivisen tilan liitosta syntyneen jatkuvan ketjun".
Kaupunginkirjasto Metson luominen oli suuri haaste myös sen rakentajille. Arkkitehdin voitokkaan idean käytäntöön pano ei aina ollut yksinkertaista, mutta toisaalta arkkitehti oli myös tuttu vierailija rakennustyömaalla pohtimassa rakentajien ja talon käyttäjien kanssa ratkaisumalleja. Metso nousi Hämeenkadun päähän osoitteeseen Pirkankatu 2 vuonna 1986.
Arkkitehdit hakivat muotoa rakennukseen vanhoista kelttiläisistä
koruista, jääkauden aikaisista pyörteistä ja eläinmaailmasta. Pienoismallin valmistamisen yhteydessä linnun muodot vahvistuivat.
Rakennus sai muotonsa soitimella olevasta Metsosta.
Sisäänkäynti kirjastoon on linnun nokan alitse, kirjahalli on
pyrstösulkien alla ja työhuoneet siipien alla.
Wivi Lönn, Suomen ensimmäisiä naisarkkitehtejä
Olivia Mathilda Lönn, joka paremmin tunnetaan Wivi Lönninä, on Suomen ensimmäinen naisarkkitehti, joka perusti oman toimiston, ja yksi kotikaupunkinsa Tampereen jugend-rakennuskauden merkittävimpiä suunnittelijoita.
Keskeisiä Wivi Lönnin suunnittelemia rakennuksia Tampereella ovat:
* Tampereen Suomalainen Tyttökoulu 1902
* Aleksanterin kansakoulu 1904
* Tampereen Talouskoulu 1905
* Tampereen keskuspaloasema 1908
* Pispalan rukoushuone 1908
* Varalan voimisteluhallirakennus 1911
* Kauppaoppilaitoksen talo 1913
* Tampereen Verkatehdas Oy:n makasiinirakennus 1923
Suomen kaunein kirkko
Kyttälän kaupunginosassa sijaitseva Tampereen tuomiokirkko on rakennettu vuosina 1902-1907. Ennen vuotta 1923 kirkko tunnettiin Johanneksen kirkkona. Arkkitehtonisesti merkittävän kirkon on suunnitellut arkkitehti Lars Sonck. Kirkko taideteoksineen edustaa kansallisromanttista tyylisuuntaa.
Kirkkosalin kuuluisat freskot ovat taiteilija Hugo Simbergin käsialaa. Alttarin kahta puolta ovat maalaukset Haavoittunut enkeli ja Kuoleman puutarha, jotka kuuluvat Simbergin tunnetuimpiin töihin ja joista hän teki useita versioita. Lehterin kaidetta pitkin kirkkosalia kiertää fresko Köynnöksenkantajat, jossa Jeesuksen opetuslapsia symboloivat kaksitoista alastonta pikkupoikaa kannattelevat ruusuköynnöstä. Pääholvin kattoon on maalattu kiemurteleva paratiisikäärme jonka suussa on hyvän ja pahan tiedon omena.
Kirkon ikkunoita koristavat Simbergin loistavat raamatullisia aiheita esittävät ikkunamaalaukset.
Suuren alttaritaulun nimeltä Ylösnousemus ja kuorin ikkunasommitelman on tehnyt Magnus Enckell.
Maalaukset herättivät aikalaisissa äänekästä paheksuntaa: Simbergin Kuoleman puutarhan luurangot ja alastomat köynnöksenkantajat olivat monien mielestä sopimattomia kirkkoon, puhumattakaan siitä että kirkkosalin kunniapaikalle oli maalattu käärme. Nykyään Simbergin ja Enckellin maalauksia kuitenkin pidetään suomalaisen symbolismin mestariteoksina.
Tampereen tuomiokirkko toimii varsinaisen kirkollisen käytön lisäksi usein myös erilaisten musiikkiesitysten järjestämispaikkana.
Kirkko valittiin Suomen kauneimmaksi pyhätöksi Invalidiliiton IT-lehden äänestyksessä vuonna 1997. Vuonna 2007 kirkko juhli satavuotista taivaltaan täydellisesti restauroituna.
